Kokouspöytäkirja 27.12.2011

Panimoravintola Koulu klo 19-21.30

1) Turun kaupungin kanssa pyritään keskusteluihin. Teltanpystyttämiskokous pidetään maanantaina 2.1. klo 11 Panimoravintola Koululla. Uusi alku. :) Tultaisiin erilaisena ja voimakkaampana takaisin.

2) Otetaan yhteyttä asianajajaan (Marko hoitaa), katsotaan mitä mieltä hän on meidän häädöstä Vähätorilta sekä poliisien ja Turun kaupungin teoista. Odotetaan kantelujen kanssa kunnes tiedämme lisää.

3) Teltan mielekkyydestä

- Juhani: Teltalta ei pääse pois päivystävän väen vähyyden vuoksi

- Mika: Tyhjä teltta on huono symboli

4) Kokouksen jatkopaikaksi ehdotettiin:

- Vähätori

- Tuomiokirkon lähettyvillä

- Muita Maita :)

- Pinellan edusta / Vanha Suurtori

- Puutori

- Kauppatorin (vastakkainen kulma)

- Varissuo

- Valtion maat

- Seurakunnan maat

Päätetään 2.1 klo 11 sen jälkeen, kun kaupungin kanssa on keskusteltu ja kaikki vaihtoehdot on mietitty. :D Ideointia jatketaan FB:ssa Torikokous, Turku, Kehittäminen -ryhmässä (https://www.facebook.com/groups/238362866222339/).

5) Käytännön juttuja teltan tarkoituksen esiintuomiseksi paremmin:

- Infotiski

- Ilmoitustaulu vanerilevystä (Linda hoitaa)

- Kompassi (?) (Mika kirjaa myöhemmin)

6) Järjestetään ohjelmaa/oppimista/yhteiseloa iltaisin.

Ehdotus: Yleinen kokous klo 18,

jonka jälkeen noin klo 19 opiskelua/keskustelua/yhdessäoloa

Vaikkapa niin, että viikon jokaisena päivänä olisi jokin teema. Ilmoitustaululla ilmoitettaisiin, jotta kaikki näkisivät, mitä milloinkin tapahtuu.

Ehdotuksia:

- Raha ja talous keskustelua

- Yleinen ”miksi niin moni asia on pielessä, jos tietäisit nämä ymmärtäisit” -sessioita (tietoisuus)

- EU

- Päätöksenteko

- Ympäristö, energia ja sodat.

- Valta - Terveydenhoito, lääkkeet, luonnonlääkkeet

- Jammailu, soittaminen, hauskanpitoa

- Hengitysharjoituksia yms.

Mitäs mieltä te olette? Ideointia jatketaan FB:ssa Torikokous, Turku, Kehittäminen -ryhmässä (https://www.facebook.com/groups/238362866222339/).

7) Opinto- ja lukupiirejä:

- Laki

- Distributismi

- Survivor

Ideointia jatketaan FB:ssa Torikokous, Turku, Kehittäminen -ryhmässä (https://www.facebook.com/groups/238362866222339/).

8) Tempauksia:

- ”Open mic” –tapahtumia esim. kerran kuussa

- Rauhanomaisia "mielenosoitusmarsseja"

- Dokumenttien ja elokuvien esitystilaisuuksia

Ideointia jatketaan FB:ssa Torikokous, Turku, Kehittäminen -ryhmässä (https://www.facebook.com/groups/238362866222339/).

9) Lehden julkaisupäivä jäi vielä päättämättä. Pitää selvittää vielä monta asiaa.

10) Ym. asiat:

- Hansi: Kenen teltta on ylimääräinen sininen teltta?

Sofia ja Juhani

Vastauksia julkisuudessa olleisiin kysymyksiin ja muuta

Toistaiseksi paras tapa vaikuttaa ja saattaa asioita julkisen keskustelun piiriin aiheista, joista halutaan vaieta on juuri tämä tapa, jota olemme toteuttamassa. Se on suorin tapa, jolla ihan tavalliset kansalaiset voidaan sisällyttää keskusteluun ja jonka avulla hekin voivat pysyä perillä asioista.

On esitetty kysymys, eivätkö pultsaritkin voisi pistää jonnekkin teltan pystyyn ja julkisen kokouksen verukkeella majailla siellä. Mukaan tuli alussa muutama ns. pultsaria. Aluksi joidenkin huonoa käyttäytymistä annettiin jonkin verran anteeksi. Meillä on ollut velvollisuus katsoa, ettei torikokouksesta ole häiriötä. Parannusta ei tapahtunut, joten jouduimme kertomaan heille etteivät ole enää tervetulleita osallistumaan. Vastaus kysymykseen on siis periaatteessa kyllä, mutta omalla toiminnallaan saavat varmasti hyvin pian täyttymään kriteerit toiminnan lopettamiselle. Näitä ovat mm. ympäristöhaitta ja yleisen turvallisuuden vaarantaminen.

Ihmisillä on se tunne, että emme voi paeta järjestelmän ulkopuolelle. Se johtaa järjestelmän puolustelemiseen, oli se kuinka epäoikeudenmukainen, huono tai korruptoitunut. Mitä vähemmän ihmiset tuntevat voivansa hallita omaa elämäänsä, sitä enemmän he turvautuvat toimimattomankin järjestelmän rippeisiin kuin haaksirikkoiset.

Ihmiset on kasvatettu pienestä pitäen katsomaan kuuliasesti auktoriteetteja ylöspäin ja he itsekin ovat osallistuneet uskottelemaan itsellensä, että hallitsijat osaavat jotakin maagista. Politiikassa käytetään tarkoituksella kapulakieltä, joka ei ihan oikeasti joskus tarkoita yhtään mitään. Taas kansalainen tuntee itsensä pieneksi ja valtaa pitävän viisaaksi. Ei ole sattumaa, että suomalaisetkin on kesytetty rauhallisiksi kotieläimiksi.

Lukiessani näitä kommentteja olen kovin pettynyt kanssaihmisten valistuksen tasoon:  "menisivät hipit töihin", "majailevat irtolaiset", "autiosaarelle joutaisivat", "menisivät jonnekkin korpeen" jne. Hetken aikaa myönnän olevani helpottunut siitä, ettei näiden kommenttien esittäjillä ole mitään faktoihin ja järkeen perustuvaa väittämää, mikä millään tasolla kyseenalaistaisi asiaamme. Sitten huomaan taas, että on monia, jotka eivät vain yksinkertaisesti ymmärrä mistä on kysymys. Vika on koulutusjärjestemässä, joka ei edes pyri siihen, että kansalaiset oppisivat ajattelemaan objektiivisesti.

Silloin, kun jokin on erilaista ja vierasta oman maailmankatsomuksen näkökulmasta tietämätön ihminen reagoi hyökäten. Asiaa, jota ei ymmärretä pidetään uhkana omalle maailmanjärjestykselle. Tällaisia ihmisiä, jotka eivät osallistu julkiseen elämään, kuten demokraattiseen kaupungin hallitsemiseen on jokaisessa yhteiskuntaluokassa. Näille ihmisille sanon: nyt menette vähän itseenne ja mietitte hetken, ennen kuin sanotte mitä sylki suuhun tuo. Se, ettei tykkää jonkun mielipiteestä, aatteesta, ihonväristä, asemasta yhteiskunnassa, kansalaisuudesta, työllistymisasteesta jne, ei todellakaan ole peruste kommentoinnille. Se on ainoastaan osoitus omasta ymmärtämättömyydestä. Minusta on järkyttävää, että  vielä on ihmisiä, joita kauhistuttaa enemmän katsoa kuva homoseksuaaleista suutelemassa, kuin katsoa nälkään kuollen etiopialaisen lapsen kuvaa. Minusta on myös järkyttävää, että julkisessa keskustelussa kehdataan ääneen julistaa perättömiä asioita tosina ilman lähdekritiikin häiventäkään ja niinkin ala-arvoiseen sävyyn.

Minua hirvittää lisäksi se, että ihmisillä on se harhakäsitys, ettei millekkään voi mitään. Tämän vuoksi yhteiskunnalle haitallisia lakeja voidaan laatia. Tämän vuoksi kuvitellaan, ettei yhteiskuntaa voida muuttaa ilman, että oltaisiin kaaoksessa tai anarkiassa. Tämän vuoksi kuvitellaan, että valtion tekemä konkurssi tarkoittaa käytännössä kuolemaa.

Me olemme kehittämässä huomista. Tarpeeksi hyvät ideat eivät kuole koskaan. Huonojakin ideoita kovalla markkinoinnilla saadaan kannatettua hetken aikaa. Lopulta kuitenkin parhaat ratkaisut voittavat. Siksi olemme epämiellyttävästi sijoittuneet sinne ihmisten keskuuteen keskustelemaan ihmisten kanssa.

Jännä viikonloppu

Palasin torstai-iltana kymmenpäiväiseltä reissultani Kokkolasta Turkuun. Kun sitten menin katsomaan facebookista Torikokouksen tapahtumia, sain lukea, että poliisi oli käynyt ilmoittamassa kaupungin tehneen virka-apupyynnön ja sen seurauksena leiri olisi oltava purettuna perjantaihin klo 12 mennessä.

Tietysti kyseisessä sosiaalisessa mediassa seurassa viestiketju siitä lähdemmekö suosiolla Varvintorille tai Puutorille joita oli jatkopaikoiksi tarjottu. Vastoin aiempia sopimuksia kaupunki ei ollut myöskään neuvotellut yhteyshenkilömme kanssa asiasta, vaan ilmoitti yksipuolisesti asiasta edellisenä vuorokautena. Yhteyshenkilömme yritti neuvotella nuo päivät läpeensä, ja häntä pompoteltiin virkamieheltä toiselle. Aktiivimme kävivät perustuslakia läpi, ja yritimme löytää perustetta, jolla meidät voitaisiin poistaa. (ks. Sebastianin lisäämä http://torikokous.blogspot.com/2011/12/laillisuudesta.html) En käsittänyt tapahtunutta.

Pääsin yöllä teltalle katselemaan, mikä oli tilanne. Laitoin ykköset ylle ollakseni edustava mahdollisen häädön aikana tulevissa mediakuvissa, ehkä jopa mahdollisessa pidätystilanteessa. Teltalla oli kaksi aktiivia. Olimme epätietoisuuden vallassa, mitä huominen toisi tullessaan. Pitkään jatkuvana epätietoisuuden tila on muuten uuvuttava. Yön aikana telttaan tuli muutama torikokoustaja lisää. Nukuimme.

Aamulla minut herätettiin viimeiseen kipinävuoroon. Sen aikana telttaan rymisi poliisipari. Toinen, kassakaapin kokoinen mies, jonka rinnassa oli titteli kenttäjohtaja tai -päällikkö, mikä se nimitys mahtoikaan olla. Hän ilmoitti tulleensa haistelemaan tilannetta, aikoisimmeko lähteä. Herättelin toisetkin. Kerroimme, että neuvotteluja käydään vielä. Häneltäkin kysyimme perusteita, mitkä tässä tilanteessa voisivat olla sellaiset, jotka rajoittavat perustuslaillista oikeuttamme kokoontua julkisella paikalla. Hän kertoi valituksista, joita on tullut mm. savusta. Joku meistä kysyi, onko sitä näytetty toteen. Hän vastasi, että kaikkihan tietävät, että koivusta savua tulee ja on selvää että se imeytyy alipaineistuttuihin kämppiin. Myös kuulemma kiistatta teltta ei sovi kulttuurihistoriallisesti merkittävään maisemaan. Ja tämä ei kuulemma ole mielipidekysymys tai kiistettävissä. Hän lupasi, että jos emme itse lähde, niin varmasti jollain viiveellä tulee poliisi varmistamaan poistumisemme. Ehdotti, ettemme virkavallalle ainakaan pullikoisi ja kävisi makaamaan. Lupasi sakkoa jos joutuisivat kantamaan meitä pois. "Poliisin hiki maksaa" hän tokaisi.

Kysäisin häneltä, olisiko kyseessä rikesakko vai päiväsakko. Hän lupasi päiväsakon olevan kyseessä niskoittelusta. Kysyin, pääsisikö päiväsakkoja istumaan. Hänestä muotoilu oli mielenkiintoinen; pääsisikö istumaan. Kertoi, että tuomioistuimen määräämiä sakkoja on mahdollista istua. Hetken päästä jankattuamme teltan purun perusteista ja oikeuksistamme hän totesi, ettei ilmeisesti tullut tällä reissulla juuri viisaammaksi ja teki lähtöä. Totesin hänelle, että teemme niinkuin omatuntomme sanoo. Meillä ei ollut vielä tietoa, mitä se pitäisi sisällään.

Poliisi partioi alueella päivän aikaan pariin otteeseen. Yhden maijan voimin aivan kahdentoista pintaan, tuo maija saattoi olla aivan muussakin tehtävässä, kun jätti meidät rauhaan. Kahden maijan voimin tiedusteluretki tapahtui muistaakseni noin kahden aikoihin. Silloin he yrittivät tivata paikalle saapuneelta neuvottelijaltamme ja eräältä toiselta, aiommeko lähteä. Kuulin heidän saavan viimeisiksi vastauksikseen, ettemme lähde ennen kuin saamme lailliset perusteet ja toiselta kieltäytymisen vastata kysymykseen kyllä tai ei muodossa. Maijat lähtivät. Sain lukea sen päivän Turun Sanomissa olleen jutun, jossa komisario Bengt Lagerroos totesi: "mielenosoitus on kuitenkin laillinen, eikä sitä olla keskeyttämässä"Osa teltalla olijoista uskoi jo, että ainakin tämän päivän saisimme olla rauhassa. Jossakin välissä eräs meistä oli myös keksinyt, että voisimme soittaa poliisille ja pyytää apua heiltä, jotta he turvaisivat laillisen kokouksemme jatkumisen ja puolustaisivat oikeuksiemme toteuttamista. Tästä syystä kävi yksi maija, jonka ikkunasta todettiin, että jos olet yksityishenkilö, virka-apupyyntö pitää käydä asemalla tekemässä kirjallisena.

Emme saaneet olla sitä päivää rauhassa. Neljän aikoihin saapuivat ensin kaupungin työntekijät kuorma-autoineen ja murahtelivat, että "Pois. Teltta lähtee nyt." Sitten odottelimme poliisia, sekä mediaa jonka edustajille soitettiin oitis. Poliiseja tuli neljällä maijalla. Mediaa tuli myös. Ne meistä, joilla oli kameroita, kaivoivat ne esiin. Itse sain eräältä toiselta kameran käteeni, kun hänelle tuli puhelua, johon hän irtosi. Hyvä niin, sillä puhelusta irrottuaan hänellä oli kameran toisella puolen epäilemättä enemmän suusta irtoavaa tekstiä kuin minulla olisi ollut. Kuvasin alkuun kaupungin miehen, poliisin ja aktiivin verbaalisen väännön oikeuksista ja perusteista niiden rajoittamiseen. Kaupungin mies tuumi, että hän tietää vain sen, että tieliikelaitos (vai mikä se oli) on antanut määräyksen käydä lastaamassa teltta. Poliisi mutisi jotain kertoneensa järjestyshäiriö perusteista, mutta käytti myös toteamusta siitä, että hänellä on määräykset. Kuvailin pokkarikameralla vartin pätkän satunnaisia tapahtumia. Kaupungin miehet lastasivat teltan kamoineen autojensa lavoille ja lähtivät kuskaamaan niitä Varvintorille. Poliisi vartioi, että he saavat tehdä työnsä rauhassa. Eräs aktiivimme pyysi saada nähdä poliisin virkamerkkiä. Poliisi vastasi ivailemalle, että syntymätodistusko myös pitäisi näyttää. Kirjallista päätöstä leirin siirtämisestä syrjään, eikä päätöstä tehneiden nimiä tai allekirjoituksia irronnut yhtään kiivaista vaatimuksista huolimatta. Kiinniottoja ei tapahtunut.

Leiri siis lähti käymään Varvintorilla. Seuraavana päivänä sain viestiä, että siellä oli kulttuuripääkaupunkivuoden viimeisiä tapahtumia, ja järjestäjät halusivat teltan sieltä pois. Joku taho kaikki kamat on eilen raijannut takaisin Vähätorille. Pj-Telttaa ei pystytetty tulevaisuuden kohtalon ollessa hämärän peitossa. Poliisi oli antanut "luvan" olla Vähätorilla ainakin sunnuntai-aamuun asti. Eräät saivat kamojen viereen lainatun soputeltan, jossa nukkuivat. Tänään on kuulemani mukaan yritetty kokoustaa klo 13 siten, että sekä kaupungin, että poliisin edustajat olisivat paikalla, jotta pääsisimme sopimaan jatkosta. Kumpiakaan ei ollut kuulunut kokoukseen. Sain lukea, että pysäytetyn poliisin kanta on tänään ollut se, että meidän tulisi olla kerännyt kamamme Vähätorilta klo 24 mennessä. Tänä yönä on tarkoitus vahtia kamoja autosta käsin, ilman telttaa. Ja huomenaamulla yrittää päästä jälleen yhteisymmärrykseen jatkosta. Kamoja emme roudaa klo 24 mennessä siis mihinkään. Joogasin äsken ja lähden pian Varvintorille katselemaan yötä. Saa nähdä tuleeko poliisi tevehtimään meitä antamaansa määräaikaan tai hieman sen jälkeen. Pitäisikö laittautua jälleen, ollakseen edustava jos nyt tilanne sattuu eskaloitumaan siihen, että poliisi ottaisi kiinni. Toivottavasti silloin on ainakin joku kamera jossain kuvaamassa. Otan itsekin yhden pokkarin mukaan, mutta siinä on nykyään hyvin heikosti kestävä akku.

Laillisuudesta

Positiivisen kuvan antaminen torikokouksesta on toimintamme kannalta oleellista. Ympäristön siisteys ja rauhallisuus vaikuttavat paljon siihen, millaisen kuvan annamme itsestämme. Siksi olemme koko toimintamme aikana pitäneet hyvin tärkeänä asiana pitää kokouspaikan ympäristö siistissä kunnossa. Olemme valvoneet alueen turvallisuutta ja olemme tarvittaessa myös ilmoittanut poliisille häiriöistä. Meillä on ollut myös paikalla omat järjestyksenvalvojamme.

Marko Sihvonen kertoi seuraavaa tänään Facebookissa:


"HÄLYTYS!

POLIISI KÄVI JA ILMOITTI KAUPUNGIN TEHNEEN VIRKA-APUPYYNNÖN!

Huomenna klo.12.00 tapahtuu leirin purku.

Koko päivän on paikalla käynyt virkamiehiä kuvaamassa, mm.rakennustarkastaja ja jokainen heitä on mennyt Donatellon ovesta sisään.

Sofia kävi siellä kekustelemasa ja selvisi että Turun "kerma" on päättänyt häätää meidät."


Haluaisin muistuttaa, että Turun torikokouksessa on lukutaitoisia ihmisiä, jotka tuntevat lakia. Torikokouksen jatkumiseen on lailliset perusteet. Kokouksen jatkamisesta ei aiheudu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle. Sen sijaan kokouksen jatkuminen kasvattaa alueella olevaa turvallisuutta ihmisille omaisuudelle sekä ympäristölle.

Muusta syystä torikokouksen jatkumisen estäminen (Kokoontumislaki 4. luku 21 §) on rikoslain 40. luvun 7§ ja 9 § mukaan tuomittavaa. Rangaistus tästä on pahimmassa tapauksessa kaksi vuotta vankeutta ja viranmenetys. Myös lainvastainen virka-apupyynnön noudattaminen olisi vähintään tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen ja siten myös rangaistavaa.


Suomen perustuslaki 11.6.1999/731
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

2. luku 13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.

Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

2. luku 22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.


10 luku
Laillisuusvalvonta
106 §
Perustuslain etusija
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

107 §
Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus
Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.


118 §
Vastuu virkatoimista
Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.

Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.

Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa. (4.11.2011/1112)

Poliisilaki 7.4.1995/493
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950493

1. luku 9 c § (15.7.2005/525)
Poliisimiehen käyttäytyminen
Poliisimiehen on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hänen käyttäytymisensä ole omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Arvioitaessa poliisimiehen käyttäytymistä otetaan huomioon myös hänen asemansa ja tehtävänsä poliisihallinnossa.

2. luku 18 §
Paikan ja alueen eristäminen
Poliisimiehellä on oikeus eristää, sulkea tai tyhjentää yleisesti käytetty paikka tai alue taikka kieltää tai rajoittaa liikkumista, jos se on tarpeen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, tutkinnan turvaamiseksi taikka onnettomuuspaikalla suoritettavien toimenpiteiden, toimenpiteen kohteena olevan henkilön yksityisyyden tai vaaraan joutuneen omaisuuden suojaamiseksi.

Poliisimiehellä on oikeus päällystöön kuuluvan poliisimiehen määräyksestä ja kiireellisessä tapauksessa ilman määräystäkin eristää tai tyhjentää kotirauhan tai julkisrauhan suojaama alue, jos se on välttämätöntä henkeä tai terveyttä välittömästi uhkaavan vaaran torjumiseksi eikä alueella olevia voida muuten suojata. (19.1.2001/21)

Poliisin oikeudesta antaa yleisen kokouksen järjestämispaikkaa koskevia määräyksiä säädetään kokoontumislain (530/1999) 10 §:ssä. (22.4.1999/531)

Poliisimiehellä on oikeus kieltää tai rajoittaa esineiden siirtämistä taikka määrätä esine siirrettäväksi yleisesti käytetyllä paikalla tai alueella, jos se on tarpeen poliisitutkinnan turvaamiseksi. Vastaava oikeus poliisimiehellä on myös kotirauhan suojaamalla alueella, jos toimenpide on tarpeen henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi taikka omaisuuden suojaamiseksi.

2. luku 19 §
Väkijoukon hajottaminen
Poliisimiehellä on oikeus määrätä väkijoukko hajaantumaan tai siirtymään, jos kokoontuminen vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta taikka on esteenä liikenteelle. Jollei hajaantumis- tai siirtymismääräystä noudateta, poliisimiehellä on oikeus hajottaa väkijoukko voimakeinoin sekä ottaa niskoitteleva henkilö kiinni.

Kiinni otettu on päästettävä vapaaksi heti, kun tehtävän tarkoitus on saavutettu, kuitenkin viimeistään 12 tunnin kuluttua kiinniottamisesta.

Yleisen kokouksen keskeyttämisestä ja päättämisestä säädetään kokoontumislain 21 §:ssä sekä yleisötilaisuuden estämisestä, keskeyttämisestä ja päättämisestä saman lain 22 §:ssä. (22.4.1999/531)

5 luku Erinäiset säännökset 40 §
Poliisin antama virka-apu
Poliisin on annettava pyynnöstä muulle viranomaiselle virka-apua, jos niin erikseen säädetään. Poliisin on annettava virka-apua myös muulle viranomaiselle laissa säädetyn valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi. Poliisi voi antaa virka-apua myös yksityiselle, jos se on välttämätöntä tämän laillisiin oikeuksiin pääsemiseksi ja oikeuden loukkaus on ilmeinen. (19.1.2001/21)

Edellä 1 momentissa tarkoitetun virka-avun antamisen edellytyksenä on, että virka-apua pyytävää viranomaista estetään suorittamasta virkatehtäviään tai yksityistä estetään pääsemästä oikeuksiinsa ja oikeuksiin pääseminen edellyttää poliisivaltuuksien käyttöä. (19.1.2001/21)

Päätöksen virka-avun antamisesta tekee päällystöön kuuluva poliisimies, jollei erikseen toisin säädetä tai määrätä.


Kokoontumislaki 22.4.1999/530
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990530

1. luku 1 § (23.12.1999/1257)
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden käyttämistä sekä ohjata yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien järjestämistä tarpeellisilla järjestysluonteisilla säännöksillä.

1. luku 4 §
Turvaamis- ja edistämisvelvollisuus
Julkisen vallan on edistettävä kokoontumisvapauden käyttämistä turvaamalla oikeus kokoontua ilman ulkopuolista häiriötä ja luomalla edellytyksiä yleisten kokousten järjestämiselle.

2. luku 11 §
Kokousvälineet
Yleisessä kokouksessa saa käyttää julisteita, tunnuksia, äänenvahvistimia ja muita tavanomaisia kokousvälineitä sekä tilapäisiä rakennelmia. Järjestäjän on tällöin huolehdittava siitä, etteivät ne aiheuta vaaraa tai kohtuutonta haittaa osanottajille, sivullisille tai ympäristölle.

4. luku 21 §
Yleisen kokouksen keskeyttäminen ja päättäminen
Yleisen kokouksen puheenjohtajan tai järjestäjän on keskeytettävä kokous tai määrättävä se päättymään, jos kokouksen jatkamisesta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle.

Päällystöön kuuluvalla poliisilla on oikeus keskeyttää yleinen kokous tai määrätä se päättymään, jolleivät muut toimenpiteet ole osoittautuneet riittäviksi, 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa sekä silloin, kun yleistä kokousta järjestettäessä muutoin toimitaan olennaisesti lainvastaisesti.


Rikoslaki 
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001

40. luku 7 § (12.7.2002/604)
Virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa

1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka

2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,

hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

40. luku 8 § (8.9.1989/792)
Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virka-aseman väärinkäyttämisessä

1) tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai

2) pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai

3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi

ja virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.

40. luku 9 § (12.7.2002/604)
Virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990)

Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

40. luku 10 § (12.7.2002/604)
Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

40. luku 11 § (12.7.2002/604)

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) virkamiehellä henkilöä, joka on virka- tai siihen rinnastettavassa palvelussuhteessa valtioon, kuntaan taikka kuntayhtymään tai muuhun kuntien julkisoikeudelliseen yhteistoimintaelimeen, eduskuntaan, valtion liikelaitokseen taikka evankelisluterilaiseen kirkkoon tai ortodoksiseen kirkkokuntaan tai sen seurakuntaan tai seurakuntien yhteistoimintaelimeen, Ahvenanmaan maakuntaan, Suomen Pankkiin, Kansaneläkelaitokseen, Työterveyslaitokseen, kunnalliseen eläkelaitokseen, Kuntien takauskeskukseen tai kunnalliseen työmarkkinalaitokseen;

2) julkista luottamustehtävää hoitavalla henkilöllä kunnanvaltuutettua ja muuta yleisillä vaaleilla valittua 1 kohdassa mainitun julkisyhteisön edustajiston jäsentä kuin kansanedustajaa edustajantoimessaan sekä 1 kohdassa mainitun julkisyhteisön tai laitoksen toimielimen, kuten valtioneuvoston, kunnanhallituksen, lautakunnan, johtokunnan, komitean, toimikunnan ja neuvottelukunnan, jäsentä sekä muuta mainitun julkisyhteisön tai laitoksen luottamushenkilöä;

3) julkisyhteisön työntekijällä henkilöä, joka on työsopimussuhteessa 1 kohdassa mainittuun julkisyhteisöön tai laitokseen taikka yliopistoon; (24.7.2009/562)

4) ulkomaisella virkamiehellä henkilöä, joka on nimitetty tai valittu vieraan valtion tai julkisen kansainvälisen järjestön, toimielimen tai tuomioistuimen hallinnolliseen tai oikeudelliseen virkaan tai tehtävään tai joka muuten hoitaa julkista tehtävää vieraan valtion tai julkisen kansainvälisen järjestön, toimielimen tai tuomioistuimen puolesta;

5) julkista valtaa käyttävällä henkilöllä

a) sitä, jonka tehtäviin lain tai asetuksen nojalla kuuluu antaa toista velvoittava määräys tai päättää toisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta taikka joka lain tai asetuksen nojalla tehtävässään tosiasiallisesti puuttuu toisen etuun tai oikeuteen, sekä

b) sitä, jonka lain tai asetuksen nojalla taikka viranomaiselta lain tai asetuksen nojalla saadun toimeksiannon perusteella kuuluu osallistua a kohdassa tarkoitetun päätöksen valmisteluun tekemällä päätösesitys tai -ehdotus, laatimalla selvitys tai suunnitelma, ottamalla näyte tai suorittamalla tarkastus taikka muulla vastaavalla tavalla;

6) ulkomaisen parlamentin jäsenellä henkilöä, joka on vieraan valtion kansanedustuslaitoksen tai kansainvälisen parlamentaarisen yleiskokouksen jäsen.