Hippejä

Turun torikokouksessa on mukana monenlaisia ihmisiä ja monenlaisia taustoja. Teltalla käy työssäkäyviä, opiskelijoita, työtä hakevia, työttömiä, koululaisia ja kodittomiakin. Kokoustamiseen osallistuvat ovat varmasti äänestäneet jokaista olemassa olevaan puoluetta, kukin omaansa. Torikokouksessa he ovat kuitenkin puolueisiin sitoutumattomia yksilöitä. Kolmen viikon virstapylvään saavuttavassa Turun torikokouksessa vuorovaikutus on tuonut esiin niin positiivisia kuin negatiivisiakin piirteitä ihmisistä. Yksityisiä, liikkeen ulkopuolisia kiistoja on tuotu esimerkiksi Torikokouksen Facebook-ryhmässä esille ja on ollut pelkoja, että ryhmäsivusta tulee vihaisten kommenttien täyttämä paikka sen sijaan, että sitä voisi käyttää pysyäkseen perillä oleellisista asioista. Ollaan jouduttu myös sen problematiikan eteen, että vaikka ryhmän pitäisi olla julkinen ja avoin kaikille voi toisinaan olla tarvetta moderoinnille, joka herkästi saatetaan tulkita vaikkapa sensuuriksi.

Myös kokouksissa tarve saada oma ajatus kuuluviin ja siinä vielä omasta persoonallisuudesta kumpuava pelko jyrätyksi tulemisesta johtaa usein pitkien puheenvuorojen pitämiseen ja ehdotuksiin, joiden välittömiäkään vaikutuksia ei ehkä tunneta. Kantojen huolellinen perusteleminen konsensukseen pyrkivässä keskustelussa on olennaisen tärkeätä. Vain siltoja rakentamalla ja oppimalla ymmärtämään toistemme näkökantoja voimme todella päästä yhteisymmärrykseen tai ainakin tyydyttävään erimielisyyteen. Kun vielä tunnemme itsemmekin, mahdollisuudet ovat rajattomat.

Monille Torikokous on ollut paikka oppia ja toivon mukaan se voi olla sitä vastaisuudessa yhä suuremmissa määrin. Itse olen oppinut nöyryyttä ja harkintaa. Olen kohdannut viisaita, tarvittaessa kärsivällisiä ihmisiä. Olen oppinut kuuntelemaan paremmin ja uskon, että muutkin ovat oppineet tällaisia positiivisia vuorovaikutuksen taitoja. Vaikkei sitä välttämättä tietämätön ohikulkija välttämättä arvaisikaan, osallistutaan Turun torilla sijaitsevassa ruotsalaisvalmisteisessa puolijoukkoeteltassa suunnitelmien tekoon, millä on merkittävää vaikutusta oman maamme ja myös muun maailman tulevaisuuteen.

Alussa Torikokous koki vain ulkoapäin tulevia uhkia, ja se osaltaan myötävaikutti tiiviin ydinjoukon muodostumiseen vastustaessa yhdessä maailman vääryyttä ja kaupungin virkamiehien yms. yrityksiä saada kokous hajaantumaan perustuslaillisesta oikeudesta huolimatta. Kun oikeuteen torilla olemisesta ei enää ollut lakiasioiden tutkimisen jälkeen epäselvyyksiä, ottivat sisäiset jännitteet näyttämön haltuunsa. Uskon itse, että nämä ovat asioita, joista olemme pääsemässä parasta aikaa ylitse vain vahvempina. Koettelemusten kautta voimme kokeilla omia voimavarojamme ja huomata ne riittäviksi. Suomalaiset itsekin unohtavat joskus kuinka paljon sisua heillä on. Epäonnistumiset ovat helppo tapa oppia tekemään asiat oikein. Jälkikäteen voi tunnistaa virheet ja tehdä seuraavalla kerralla asian paremmin. Myös Helsingissä ja Tukholmassa vierailleet kokoustajat ovat tuoneet arvokasta kokemusta ja menettelytapoja opittavaksi ja sovellettavaksi. Nyt huomio on parantuneen organisointikyvyn ja tiedotustaidon ansiosta taas palannut itse asiaan, miksi olemme torilla. Olemme keksineet lisää konkreettisia asioita, joihin voimme paneutua. Näin voimme taas uudelleen vahvistaa siteitämme ja löytää todellista liikevoimaa.

Tänään kokousessa vapaasti lainattuna(semanttinen merkitys säilytetty) kuultua:
In the states being a hippie is a fashion statement, but you guy's actually care about these things.
Vaikken usko sanan hippi kuvaavan valtaosaa meistä, tunnistan kuitenkin itsessäni ja muissa uusissa ystävissäni tuon aidon välittämisen ja voimakkaan tahdon järjestää asiat tässä maailmassa paremmin.

”Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä.” - Mahatma Gandhi