18. joulukuuta 2011

Jännä viikonloppu

Palasin torstai-iltana kymmenpäiväiseltä reissultani Kokkolasta Turkuun. Kun sitten menin katsomaan facebookista Torikokouksen tapahtumia, sain lukea, että poliisi oli käynyt ilmoittamassa kaupungin tehneen virka-apupyynnön ja sen seurauksena leiri olisi oltava purettuna perjantaihin klo 12 mennessä.

Tietysti kyseisessä sosiaalisessa mediassa seurassa viestiketju siitä lähdemmekö suosiolla Varvintorille tai Puutorille joita oli jatkopaikoiksi tarjottu. Vastoin aiempia sopimuksia kaupunki ei ollut myöskään neuvotellut yhteyshenkilömme kanssa asiasta, vaan ilmoitti yksipuolisesti asiasta edellisenä vuorokautena. Yhteyshenkilömme yritti neuvotella nuo päivät läpeensä, ja häntä pompoteltiin virkamieheltä toiselle. Aktiivimme kävivät perustuslakia läpi, ja yritimme löytää perustetta, jolla meidät voitaisiin poistaa. (ks. Sebastianin lisäämä http://torikokous.blogspot.com/2011/12/laillisuudesta.html) En käsittänyt tapahtunutta.

Pääsin yöllä teltalle katselemaan, mikä oli tilanne. Laitoin ykköset ylle ollakseni edustava mahdollisen häädön aikana tulevissa mediakuvissa, ehkä jopa mahdollisessa pidätystilanteessa. Teltalla oli kaksi aktiivia. Olimme epätietoisuuden vallassa, mitä huominen toisi tullessaan. Pitkään jatkuvana epätietoisuuden tila on muuten uuvuttava. Yön aikana telttaan tuli muutama torikokoustaja lisää. Nukuimme.

Aamulla minut herätettiin viimeiseen kipinävuoroon. Sen aikana telttaan rymisi poliisipari. Toinen, kassakaapin kokoinen mies, jonka rinnassa oli titteli kenttäjohtaja tai -päällikkö, mikä se nimitys mahtoikaan olla. Hän ilmoitti tulleensa haistelemaan tilannetta, aikoisimmeko lähteä. Herättelin toisetkin. Kerroimme, että neuvotteluja käydään vielä. Häneltäkin kysyimme perusteita, mitkä tässä tilanteessa voisivat olla sellaiset, jotka rajoittavat perustuslaillista oikeuttamme kokoontua julkisella paikalla. Hän kertoi valituksista, joita on tullut mm. savusta. Joku meistä kysyi, onko sitä näytetty toteen. Hän vastasi, että kaikkihan tietävät, että koivusta savua tulee ja on selvää että se imeytyy alipaineistuttuihin kämppiin. Myös kuulemma kiistatta teltta ei sovi kulttuurihistoriallisesti merkittävään maisemaan. Ja tämä ei kuulemma ole mielipidekysymys tai kiistettävissä. Hän lupasi, että jos emme itse lähde, niin varmasti jollain viiveellä tulee poliisi varmistamaan poistumisemme. Ehdotti, ettemme virkavallalle ainakaan pullikoisi ja kävisi makaamaan. Lupasi sakkoa jos joutuisivat kantamaan meitä pois. "Poliisin hiki maksaa" hän tokaisi.

Kysäisin häneltä, olisiko kyseessä rikesakko vai päiväsakko. Hän lupasi päiväsakon olevan kyseessä niskoittelusta. Kysyin, pääsisikö päiväsakkoja istumaan. Hänestä muotoilu oli mielenkiintoinen; pääsisikö istumaan. Kertoi, että tuomioistuimen määräämiä sakkoja on mahdollista istua. Hetken päästä jankattuamme teltan purun perusteista ja oikeuksistamme hän totesi, ettei ilmeisesti tullut tällä reissulla juuri viisaammaksi ja teki lähtöä. Totesin hänelle, että teemme niinkuin omatuntomme sanoo. Meillä ei ollut vielä tietoa, mitä se pitäisi sisällään.

Poliisi partioi alueella päivän aikaan pariin otteeseen. Yhden maijan voimin aivan kahdentoista pintaan, tuo maija saattoi olla aivan muussakin tehtävässä, kun jätti meidät rauhaan. Kahden maijan voimin tiedusteluretki tapahtui muistaakseni noin kahden aikoihin. Silloin he yrittivät tivata paikalle saapuneelta neuvottelijaltamme ja eräältä toiselta, aiommeko lähteä. Kuulin heidän saavan viimeisiksi vastauksikseen, ettemme lähde ennen kuin saamme lailliset perusteet ja toiselta kieltäytymisen vastata kysymykseen kyllä tai ei muodossa. Maijat lähtivät. Sain lukea sen päivän Turun Sanomissa olleen jutun, jossa komisario Bengt Lagerroos totesi: "mielenosoitus on kuitenkin laillinen, eikä sitä olla keskeyttämässä"Osa teltalla olijoista uskoi jo, että ainakin tämän päivän saisimme olla rauhassa. Jossakin välissä eräs meistä oli myös keksinyt, että voisimme soittaa poliisille ja pyytää apua heiltä, jotta he turvaisivat laillisen kokouksemme jatkumisen ja puolustaisivat oikeuksiemme toteuttamista. Tästä syystä kävi yksi maija, jonka ikkunasta todettiin, että jos olet yksityishenkilö, virka-apupyyntö pitää käydä asemalla tekemässä kirjallisena.

Emme saaneet olla sitä päivää rauhassa. Neljän aikoihin saapuivat ensin kaupungin työntekijät kuorma-autoineen ja murahtelivat, että "Pois. Teltta lähtee nyt." Sitten odottelimme poliisia, sekä mediaa jonka edustajille soitettiin oitis. Poliiseja tuli neljällä maijalla. Mediaa tuli myös. Ne meistä, joilla oli kameroita, kaivoivat ne esiin. Itse sain eräältä toiselta kameran käteeni, kun hänelle tuli puhelua, johon hän irtosi. Hyvä niin, sillä puhelusta irrottuaan hänellä oli kameran toisella puolen epäilemättä enemmän suusta irtoavaa tekstiä kuin minulla olisi ollut. Kuvasin alkuun kaupungin miehen, poliisin ja aktiivin verbaalisen väännön oikeuksista ja perusteista niiden rajoittamiseen. Kaupungin mies tuumi, että hän tietää vain sen, että tieliikelaitos (vai mikä se oli) on antanut määräyksen käydä lastaamassa teltta. Poliisi mutisi jotain kertoneensa järjestyshäiriö perusteista, mutta käytti myös toteamusta siitä, että hänellä on määräykset. Kuvailin pokkarikameralla vartin pätkän satunnaisia tapahtumia. Kaupungin miehet lastasivat teltan kamoineen autojensa lavoille ja lähtivät kuskaamaan niitä Varvintorille. Poliisi vartioi, että he saavat tehdä työnsä rauhassa. Eräs aktiivimme pyysi saada nähdä poliisin virkamerkkiä. Poliisi vastasi ivailemalle, että syntymätodistusko myös pitäisi näyttää. Kirjallista päätöstä leirin siirtämisestä syrjään, eikä päätöstä tehneiden nimiä tai allekirjoituksia irronnut yhtään kiivaista vaatimuksista huolimatta. Kiinniottoja ei tapahtunut.

Leiri siis lähti käymään Varvintorilla. Seuraavana päivänä sain viestiä, että siellä oli kulttuuripääkaupunkivuoden viimeisiä tapahtumia, ja järjestäjät halusivat teltan sieltä pois. Joku taho kaikki kamat on eilen raijannut takaisin Vähätorille. Pj-Telttaa ei pystytetty tulevaisuuden kohtalon ollessa hämärän peitossa. Poliisi oli antanut "luvan" olla Vähätorilla ainakin sunnuntai-aamuun asti. Eräät saivat kamojen viereen lainatun soputeltan, jossa nukkuivat. Tänään on kuulemani mukaan yritetty kokoustaa klo 13 siten, että sekä kaupungin, että poliisin edustajat olisivat paikalla, jotta pääsisimme sopimaan jatkosta. Kumpiakaan ei ollut kuulunut kokoukseen. Sain lukea, että pysäytetyn poliisin kanta on tänään ollut se, että meidän tulisi olla kerännyt kamamme Vähätorilta klo 24 mennessä. Tänä yönä on tarkoitus vahtia kamoja autosta käsin, ilman telttaa. Ja huomenaamulla yrittää päästä jälleen yhteisymmärrykseen jatkosta. Kamoja emme roudaa klo 24 mennessä siis mihinkään. Joogasin äsken ja lähden pian Varvintorille katselemaan yötä. Saa nähdä tuleeko poliisi tevehtimään meitä antamaansa määräaikaan tai hieman sen jälkeen. Pitäisikö laittautua jälleen, ollakseen edustava jos nyt tilanne sattuu eskaloitumaan siihen, että poliisi ottaisi kiinni. Toivottavasti silloin on ainakin joku kamera jossain kuvaamassa. Otan itsekin yhden pokkarin mukaan, mutta siinä on nykyään hyvin heikosti kestävä akku.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti